Yritin etsiä itselleni malliksi ja keskustelun pohjaksi edellistä sopimusta mutta eipä sitä mistään löytynyt. Olisin sen varmaan saanut jos olisin oikealta taholta osannut pyytää näytille. Niinpä kun asiaa alettiin käsittelemään edellisellä viikolla, tuli jostain syystä ensimmäisenä mieleeni, että toivoisin sopimukseen lisättävän avoimuuden periaatteen. Järkeilin, että jos kyseessä on tosiaan valtuuston työskentelyä "ohjaava" dokumentti, olisi siinä aiheellista mainita tuommoinen perustavanlaatuinen toimintatapa.
Avoimuuden periaatteen halusin mukaan ajatuksella, että se edistäisi kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon myös siten, että asiat esitettäisiin ymmärrettävässä muodossa. Kuten missä tahansa aihealueella, jossa ihminen on asiantuntija, unohtuu varmasti myös pitkän linjan kuntapoliitikoilta se, että rivikuntalaisen jokapäiväiseen sanavarastoon eivät kuulu termit katselmusjaosto, tarkastussääntöluonnos tai yhteistoimintasopimus. Jos kuntapäätöksenteko ei jo äänestysprosentistakaan päätellen ole tällä hetkellä se kaikkein tunteita herättävin ja mediaseksikkäin aihe, niin viimeistään se työntää luotaan siinä vaiheessa kun asiasta kiinnostuneen pitäisi jaksaa
a) mennä Orimattilan verkkosivuille,
b) etsiä sieltä asiaansa koskeva alasivu,
c) tietää, missä kuntaelimessä asia käsitellään,
d) mahdollisesti hakusanoja käyttäen etsiä asiaa koskevat dokumentit, ja
e) lukea läpi sivutolkulla tekstiä, joka näyttää tältä:
"Kuntalain 18 § 2
momentin mukaan valtuusto voi päättää, että muu toimielin kuin valtuusto
valitsee johtokunnan jäsenet tai osan jäsenistä. Sosiaalialan
osaamiskeskus Versoa koskevan kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen 8
§:n mukaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän
hallitus valitsee johtokunnan. Koska nykyisen perussopimuksen mukaan
hallitus ei voi valita johtokuntaa ja perussopimus on ristiriidassa
Verson toimintaa koskevan yhteistoimintasopimuksen kanssa, kuntayhtymän
hallitus esittää perussopimuksen muuttamista tältä osin.
Voin rehellisesti kertoa, että jollen olisi mukana valtuustossa, joka päättää tuostakin asiasta, en jaksaisi lukea tekstiä neljättä sanaa pidemmälle. Siis jos olisin edes nähnyt vaivaa kaivaakseni asian korpikuusenkannonalta, sittenkin huomatakseni, että asiaan vaikuttaminen on jo myöhäistä.
Kun esitin avoimuuden sisällyttämistä valtuustosopimukseen sain ensin ehdotukselleni kannatusta mutta sitten se (kahdesti) pyydettiin poistamaan sopimuksesta "itsestäänselvyytenä". Uutena tulokkaana en halunnut heti ryhtyä hankalaksi inttäjäksi, joten annoin asian mennä vaikka kiehuin sisäisesti, koska jo pelkästään edellisen valtuustosopimuksen löytämisen hankaluus oli surkuhupaisa esimerkki siitä, ettei avoimuus todellakaan ole itsestäänselvää.
En usko, että valtaosa kuntapäättäjistä haluaa erityisesti salailla asioita tai olla vaikeasti ymmärrettäviä. Luulen ennemminkin, että avoimuus, tiedottaminen ja vuorovaikutteinen viestintä tarkoittavat monelle pitkän linjan poliitikolle täysin eri asioita kuin vaikkapa minun kaltaiselle politiikan keltanokalle, joka on joidenkin määritelmien mukaan häthätää Y-sukupolvea, käyttää aktiivisesti SoMea (joka on muutakin kuin Facebook) ja tekee työkseen viestintää. Minulle avoimuus ei tarkoita sitä, että "pöytäkirjat löytyvät netistä".
Näin valtuustourani alkuun siis kaipaamani avoin toimintamalli nousi työlistallani aikalailla kärkeen. Aion peräänkuuluttaa aktiivista, vuorovaikutteista ja avointa viestintää, niin valtuuston, hallituksen ja lautakuntien sisällä kuin erityisesti ulospäin. Aion ehdottaa valtuustokokousten videoimista ja suoraa lähettämistä verkossa sekä asioiden "suodattamista" sellaisiksi, että tällainen ei-yhteiskuntatieteilijäkin ne voisi ymmärtää. Mallina vaikkapa Hämeenlinnan erinomainen Veropuu eli kuva siitä, mistä kaupunki saa rahaa ja minne se raha menee.
