Keltanokan kootut kokouskämmäykset

Edellisen sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan asialistalla oli mm. seuraavan lukuvuoden oppilaaksiottoperusteet ja lähikoulualueet. Kyläkoulut ovat jatkuvasti tapetilla mutta tässä asiassa niillä on oma etunsa: oppilaan lähikoulu on kohtalaisen yksinkertainen osoittaa maantieteellisesti. Vuonna 2014-15 ongelmaksi muodostuukin keskustan alue.

Kuten monessa muussakin kunnan palveluverkkoa koskevassa asiassa, myös kouluja ja oppilaita koskevissa asioissa täytyy tarkastella asiaa useampi vuosi eteenpäin. Niinpä esimerkiksi ensi syksyn ratkaisuihin vaikuttaa myös seuraavan vuoden eli syksyn 2015 oppilasmääräennuste. Tulevana syksynä tilanne on sellainen, että tilaa ei ole. Tai siis tarpeeksi tilaa ei ole, jotta kaikki ekaluokkalaiset voitaisiin sijoittaa heitä maantieteellisesti lähimpänä olevaan kouluun. Niinpä esitettiin, että tietty osa Myllylän, Lintulan ja Koivulan alueella asuvia koulunsa aloittavia sijoitetaankin Tönnön kouluun.

Jotta tämä olisi konkretisoitunut lautakunnalle, sivistystoimenjohtaja oli merkinnyt karttaan nuolilla, mistä oppilaita käytännössä kuskattaisiin Tönnön koululle. Jos asia tuntui esityslistalta luettuna käsittämättömältä, niin kartalta katsottuna sen järjettömyys vain lisääntyi. Kodeista, joiden ikkunasta suurinpiirtein näkyy Myllylän koulu, tultaisiin kuljettamaan lapsi monen kilometrin päähän toiseen kouluun.

Myös vaihtoehtoisia ratkaisuja oli pohdittu. Nykyiselläänhän Myllylän kuudennet luokat käyvät Yhteiskoulussa (myös Myllylän luokkatilan puutteen vuoksi). Nyt oli esitetty, että viides luokka siirtyisi jo Yhteiskouluun, jolloin ekaluokkalaiset mahtuisivat Myllylään. Parakkikoulua mietittiin myös, sekä luokkakokojen kasvattamista.

Minun mielestäni olisi monesta pahasta pienin se, että vitoset siirtyvät Yhteiskouluun. Jopa parakkikoulu olisi parempi kuin nyt esitetty siirto Tönnöön. Viidesluokkalaiset siirtyisivät uuteen kouluun vuoden kuluttua joka tapauksessa eli muutos ei olisi valtava. Ekaluokan siirto Tönnöön olisi

a) epätasa-arvoista (miksi juuri meidän lapsi?)
b) ei tukisi yhteisöllisyyttä (saman kadun kaverukset eri kouluihin)
c) ei olisi vihreä ratkaisu (kuljetus toiselle puolelle kaupunkia kun koulu olisi ihan vieressä)
d) näiden oppilaiden koko alakoulun ajan vaikuttava päätös

Ja nyt tulemme siihen kokouskämmäykseen. Miksi pöytäkirjassa lukee "Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti" jos kerta olin asiasta eri mieltä. No, koska en keltanokkaisuuttani älynnyt jupinani lomassa sanoa taikasanoja eli että "esitän viidesluokkalaisten siirtoa Yhteiskouluun ja Myllylän koulussa aloittavaksi kahta ryhmää syksyllä 2014". En siis tehnyt poikkeavaa ehdotusta esitykseen, vaikka pitkiä puheenvuoroja aiheesta käytinkin. Damn. Moka. Hakkaan päätä seinään. Arvaa harmittiko.

PS: Tässä jälleen yksi perustelu sille, miksi avoimuutta tulisi lisätä kuntapäätöksenteossa: jos lautakunnatkin olisivat avoimia, nähtäisiin siellä käytyä keskustelua perusteluineen, eikä ainoastaan toteamusta, että päätös oli yksimielinen. Asiat kun harvoin ovat niin mustavalkoisia.

Kengättömiä lapsia

Marraskuun 20. oli lapsen oikeuksien päivä. Sen tarkoitus on tuoda esiin kaikkien lasten yhdenvertainen oikeus yhteiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä leikkiin ja harrastamiseen. Muistutetaan, että kaikki lapset ovat ensisijaisesti lapsia. Tänä vuonna sisäministeriö kehoitti valtion virastoja jalaitoksia liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä ja suositteli samaa kaikille muillekin.

Mitä teki tämä äiti ja yhteiskunta-aktiivi? Laittoi edellisenä päivänä viestiä kaupunginjohtajalle, että "liputtaahan Orimattilan kaupunki lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, liputtaahan?". Linkitti facen seinälleen ja ryhmiin järjestöjen hienoja kirjoituksia ja ajatuksia päivään liittyen. Pohti miten lapsen oikeudet liittyvät vahvasti Kapua-hankkeeseen ja kehitysyhteistyöhön.

Mutta tärkeintä lienee on, mitä en tehnyt. En tehnyt lyhyempää päivää töissä saadakseni viettää edes tänään enemmän aikaa lasteni kanssa. En leiponut, askarrellut, leikkinyt, ulkoillut, liikkunut lasteni kanssa. En minuuttiakaan. Hoidin heidän perustarpeensa minimisti mutta siitähän lapsen oikeuksissa ei ole kyse. En muistanut edes käydä tutustumassa MLL:nAinoa, missä lapsen oikeudet näkyi oman jälkikasvuni päivässä erityisesti kotona oli se, että luin heille Liisa Ihmemaassa -kirjaa iltasaduksi vaikka kello oli jo yli yhdeksän ja normaalitilanteessa olisin tässä vaiheessa todennut, että on jo liian myöhä. Mutta lapsen oikeuksien päivän kunniaksi. Tämän kerran.

Väsyneenä aamulla revin uniset lapset sängyistään, puin ja kuskasin hoitoon. Huonoa omatuntoa liian lyhyestä työpäivästä ajoin hakemaan muksut heille normaalia pidemmän hoitopäivän päätteeksi. Kävin kaupassa heti kun mieheni tuli kotiin ettei lapsia tarvitse ottaa mukaan ostoksille ja tein nopeasti ruokaa. Sitten kiireellä valtuustoryhmien puheenjohtajien palaveriin neuvottelemaan investointiohjelmasta.

Kotiuduin kahdeksan jälkeen ja katsellessani vallitsevaa kaaosta purskahdin itkuun. Kun hiukan rauhoituin, tein robottina iltapalat ja -pesut, jolloin kello olikin jo 21.15. Tähän päälle muutama sivu iltasatua ja ilta päättyi leppoisasti väsymystään raivoavaan äitiin laittamassa väsymyksestä raivoavaa kaksivuotiasta nukkumaan kymmeneen asti.

Ehkä ensi vuonna paremmin? Ei, vaan YRITÄN parhaani toimia JOKA PÄIVÄ paremmin. Yrittää löytää suutarin lapsille kenkiä jalkaan. Muistaa, että minun arki on näiden ihmisten lapsuus.

Tällä viikolla on vaan tällä äidillä tämmöinen vaihe.

Valtuustoaloite koskien Orimattilan liittymistä kuntalaisvaikuttamisen verkkopalveluihin

Lähidemokratia ja kuntalaisten mahdollisuudet osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ovat puhuttaneet myös orimattilalaisia viime aikoina. Kuntalain (27 §) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.

Orimattila on ottanut askelia kuntalaisten kohtaamiseen ja kuulemiseen mm. erilaisilla keskustelutilaisuuksilla. Valtiovarainministeriö on kehittänyt verkkopalveluita vastaamaan eri tarpeisiin kuntalaisten osallistumisoikeuteen liittyen. Kuntalaisaloite.fi koskee kuntalaisten oikeutta jättää kunnalle aloite tai kannattaa muun tekemää aloitetta. Otakantaa-palvelussa voi vuorovaikutteisesti kunnan asukkaiden ja kunnan kanssa valmistella yhteisiä päätöksiä. Palvelu on moderoitu ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi kuntastrategian päivittämiseen, palveluiden suunnitteluun ja asukasraatien toiminnan suunnitteluun sekä vuoropuheluun kuntalaisten kanssa. Molemmat palvelut ovat kunnille ilmaisia.

Kuntalaisten kuulemisessa ja ajankohtaisista asioista tiedottamisessa myös sosiaalisella medialla on merkittävä rooli. Myös Orimattilan päätöksentekoon liittyviä asioita puidaan sosiaalisen median kanavissa koko ajan, halusi kaupunki sitä tai ei. Yhä useammalle kuntalaiselle esimerkiksi facebook on kanava ja paikka, josta tietoa etsitään ja tuotetaan aktiivisesti ja reaaliaikaisesti päivittäin. Kaupunki palvelisi näitä kuntalaisia luontevasti ja toivotusti perustamalla facebookiin sivun tai ryhmän, jossa keskustelua voitaisiin käydä avoimesti ja rakentavasti, ja jossa kuntalaiset tavoittaisivat tarvittaessa kaupungin edustajia kohtaamissaan kysymyksissä.

Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Orimattila liittyy Kuntalaisaloite- ja Otakantaa-palveluihin ja edistää näin kuntalaisten mahdollisuuksia päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun osallistumiseen. Lisäksi esitämme, että kaupunki perustaa facebook-sivun ja –ryhmän, jonka ylläpitämiseen ja moderointiin osoittaa vastuuhenkilöt ja aikaresurssia.

Orimattilassa 11.11.2013

Vihreä valtuustoryhmä

Saara Paajanen